Rajaportin saunan korttelia alettiin rakentaa 1800-luvun lopussa. Siihen aikaan Pispalan harju oli pääasiassa asumaton, mutta Pispalan valtatien varteen, Tampereen silloiselle rajalle, Rajaportille, alkoi muodostua asutettu alue.
Hermanni Lahtinen ja hänen vaimonsa Maria Lahtinen perustivat vuonna 1900 Rajaportille ensin kaupan, myöhemmin Maria alkoi lämmittää tontin nurkassa ollutta puista saunaa ensiksi omaan ja naapureiden käyttöön ja vähitellen laajemmallekin yleisölle.
Muistitiedon mukaan Rajaportin kivisauna on rakennettu joko vuonna 1904 tai vuosina 1906 - 1907. Rakennussääntöä ei ollut, joten valmistumisvuotta ei ole kirjattu ylös. Todennäköisesti sauna on rakennettu vuoden 1905 jälkeen, sillä silloin alueelle saatiin vesijohto. Saunaa alettiin kutsua rakentajan mukaan Lahtisen saunaksi ja saunan tuotot antoivat oman pienen lisänsä perheen elatukseen.
Alkuaikoina saunottiin yhteisessä tilassa, kunnes yhteissaunojen kieltämisen älkeen, vuonna 1931, naisten ja miesten puolet erotettiin toisistaan ensin verholla ja sittemmin väliseinällä. Saunassa saattoi pesettää itsensä "passarilla", ja saattoipa vaimo vielä ennen väliseinän rakentamista tulla verhon toiselle puolelle ukkonsa selän pesemään.
Yleisten saunojen kulta-aikaan Rajaportilla jonotettiin saunaan. Heti kun pukuhuoneesta vapautui vaatteiden ripustusnaula, seuraava saunoja pääsi sisään. Vuonna 1930 Pispalan yli 11 000 asukasta oli sulloutunut kahteen ja puoleen tuhanteen asuntoon. Kylpy- tai suihkuhuone oli vain yhdessätoista kodissa, joten Rajaportilla riitti kävijöitä.
Maria Lahtisen jälkeen saunan lämmityksestä vastasi hänen poikansa Toivo Lahtinen ja tyttärensä Fanny Lindborg. Vuonna 1965 Tampereen kaupunki pakkolunasti saunan, sillä Mäkikadulle suunniteltiin levennystä. Tuolloin Lahja Mäkinen vuokrasi saunan kaupungilta ja alkoi vuorostaan pitää saunaa.
Viimeisten yrittäjien jälkeen Rajaportin sauna oli kylmillään pari vuotta. Vuonna 1989 perustettiin Pispalan saunayhdistys ry, joka on siitä lähtien vastannut saunan löylyistä ja rakennusten kunnosta.
Tampereen kaupunki teki Rajaportinkadun korjaussuunnitelmat vuonna 1991. Pelkona oli, että sauna voitaisiin milloin tahansa purkaa esim. parkkipaikan tieltä. Pispalan saunayhdistys ry ja lähiseudun asukkaat kaupungin museotoimen puoltamana ehdottivat kaavamuutosta ja korttelin suojelua. Saunan ja saunojien onneksi korttelin suojeleva kaavamuutos varmistui lokakuussa 1996.
Suomessa vietettiin ensimmäisen kerran itsenäisyyspäivän juhlaa joulukuun kuudentena 1919. Hermanni Lahtinen juhli sitä lunastamalla Rajaportin tontin omakseen. Myös Pispalan saunayhdistys ry juhlii itsenäisyyspäivänä, sillä vuonna 1989 Rajaportin sauna lämmitettiin ensimmäisen kerran talkoovoimin yhdistyksen toimesta.
Teksti pohjautuu Sanna Kivimäen ja Marianna Laihon teokseen Puhrasta tuli - Tarinoita Rajaportin saunasta.